Turulla ei ole varaa olla rakentamatta raitiotietä

Tarvitaanko Turkuun raitiotietä? Ratikkaa on vastustettu erityisesti suurten investointikustannusten vuoksi. Sanotaan, ettei meillä ole varaa siihen. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä ratikasta saatavat hyödyt, myös taloudelliset, ovat epäsuoria ja sijoittuvat pitkälle aikavälille. Suuria liikenneratkaisuja tehdessä menot näyttäytyvät välittömästi, ja viivan alle jää negatiivinen lukema. Tulot taas valuvat kaupungille vähitellen eri puroina, joita ei budjetissa suoraan voida huomioida.

yhdessä ratikkaEi ole tieteellistä konsensusta siitä, että raitiotie olisi aina busseja selkeästi parempi ratkaisu. Vertailussa on otettava huomioon monia seikkoja, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Osa tehdyistä tutkimuksista on ollut puolueellisia suuntaan tai toiseen. Tutkimalla vain rakennus- ja operointikustannuksia ei päästä pitkälle, sillä liikenneratkaisuissa on kysymys myös yhteiskunnallisista valinnoista, luonnosta, energian käytöstä ja mielikuvista. Liikenneratkaisuja tutkittaessa mukana olleet kaupungit ovat myös hyvin erilaisia. Selvää on kuitenkin, että ratikan kannattavuus on busseja parempi siellä, missä asukastiheys on riittävän suuri.

Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua koko kaupungin joukkoliikenteelle. Mutta Turku on jo niin suuri, että osa tuosta ratkaisusta voi olla hyvin erikoistunut valinta, käytännössä raitiotie. Busseja tarvitaan edelleen siellä, missä asukastiheys ei (vielä) ole riittävän suuri, ja siellä missä voi tapahtua vaihtelua joukkoliikenteen käyttötarpeessa. Lisäksi bussit voivat olla syöttämässä matkustajia ratikkaan. Kaikille reiteille bussien kapasiteetti ei yksin riitä, jos matkustajia on paljon.

Mikä tekee ratikasta kannattavamman miltä se näyttää, eikä johda velkakuolemaan? On ilmeistä, että maan arvo ratikkareitin ympäristössä kasvaa. Ratikan ympärille halutaan myös rakentaa uutta. Meillä tulee olla toimivat verotukselliset mekanismit, jotta kaupunki ja valtio saavat osansa ratikkainvestoinnin myötä yksityiselle sektorille koituvasta hyödystä. Ratikan myötä Turun väestömäärä voi kasvaa nopeammin, mikä tuo taas alueelle lisää veronmaksajia ja työpaikkoja. Näistäkin saatu hyöty kattaa ratikan kuluja. Eikä pidä unohtaa mielikuvaetua – modernin eurooppalaisen kaupungin yksi tunnusmerkki on raitiotie.

Ratikkaan panostaminen parantaisi myös kaupungin ilmanlaatua vähentämällä pienhiukkaspäästöjä. Pienhiukkaspäästöt ovat hyvin merkittävä terveysriski. Lisäksi joukkoliikenteen osuuden lisääminen liikkumisessa vähentäisi fossiilisten polttoaineiden kulutusta, ja on siten ehdottoman tärkeää tavoiteltaessa hiilineutraalia Turkua. Ratikka lisää tutkitusti joukkoliikenteen käyttöä.

Ympäristölle ystävällisin tapa asuttaa suuria ihmismääriä ovat hyvät, toimivat kaupungit. Nähdäkseni raitiotien ensisijainen tarkoitus on jäntevöittää kaupunkisuunnittelua pitkällä tähtäimellä ja luoda laadukasta, tiivistä kaupunkia. Raitiotien joustamattomuus joukkoliikenneratkaisuna ei ole heikkous, vaan juurikin vahvuus, kun tarkoituksena on sitoutua tiiviiseen kaupunkiin. Itse en ainakaan halua tasapaksua, höttöistä Turkua, sillä ilmastonmuutoksen torjunnassa asuminen ja kaupunkirakenne on keskeisessä osassa. Kaavoittamalla ratikkareittien ympärille korkeaa rakentamista varmistamme riittävän asukastiheyden.

Jos (ja kun) haluamme Turun kasvavan kestävästi, meillä ei ole varaa olla rakentamatta raitiotietä.

Keskustelu aiheesta Facebookissa tai Twitterissä.

 

(linkitetyt tutkimukset pääsee lukemaan Sci-Hub -palvelun kautta, ellei sinulla ole muuten pääsyä niihin)

Turun vihreiden videossa kerrotaan 11 syytä raitiotielle.